otsikkokuva

otsikkokuva
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muinaiskohde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muinaiskohde. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Laitilan Hautvuori - mystinen voimapaikka ja Varsinais-Suomen näyttävimmät luolastot

Seuraavaksi esittelen teille yhden voimapaikoistani, jonne tieni kulkee aina vain uudestaan ja uudestaan. Se on paikka, josta on vaikea sanoa yhtä päänähtävää. Nähtävää on nimittäin niin monipuolisesti. Kohde on Laitilan Hautvuori. Hautvuori tarjoaa Varsinais-Suomen näyttävimpiä luolastoja. Suomessa luola määritellään siten, että kallio- tai maaperän onkaloon mahtuu 2-3 aikuista henkilöä. Myös kalliolipat, joihin mahtuu n. 10 henkilöä, määritellään luolaksi. Hautvuori on myös mielenkiintoinen arkeologinen kohde. 

Hautvuori on n. 15 metrin korkuinen kallio. Se muodostuu kahdesta kalliomäestä, jonka erottaa keskeltä sola. 


Hautvuorelle kannattaa ajaa 8-tieltä kääntyen Kusniin (Kusnintie) ja sieltä vasemmalle Pirttikyläntielle. Hautvuoren opastekyltti löytyy heti metsästysmajan jälkeen. Auton voi pysäköidä kyltin kohdalla tien toiseen laitaan pienelle kalliolevikkeelle. Karttalinkki ohessa. Opastekyltiltä on n. 100 metrin matka Hautvuorelle.




Hautvuori on yksi Laitilan kuudesta linnavuoresta ja se on yksi Suomen vanhimmista. Linnavuoren käyttö ajoittuu pronssikauteen, kun useimmiten linnavuorten käyttö on alkanut rautakautena. Laitilan linnavuorien lukumäärä on enemmän, kuin missään muussa Suomen pitäjässä. Hautvuorta on ympäröinyt aikoinaan meri. Tästä meren läheisyydestä on todisteena myös muutaman luolan n. 60 cm paksu simpukankuorista koostuva soramaa. Hautvuori on muinaismuistolain suojelema, joten sen vahingoittaminen on kielletty.







 



Kuten Suomen rotkot –kirjassa todetaan, rotkojen ja luolien mystistä ilmapiiriä on käytetty aikoinaan tietäjien, noitien, shamaanien ja kansanparantajien omiin menoihinsa. Näitä on käytetty portteina toiseen tietoisuuden tilaan ja niistä on haettu voimaa ja tietoa, sekä parannettu sairaita. Rotkojen ja luolien ilmapiiri vetoaa myös tavallisiin ihmisiin ja niistä on muodostunut pyhättöjä ja metsäkirkkoja. Niissä on juhlittu, uhrattu ruoka- ja juomalahjoja, sekä kunnioitettu luontoa. Rotkoja ja luolia on pidetty voimapaikkoina, joissa asusti voimakkaita henkiä. Pyhiä paikkoja samalla pelättiin ja kunnioitettiin.



Uusia tutkimustuloksia (v. 2010 Tukholman yliopiston geologi Nils-Axel Mörner) Hautvuoren luolien ja teräväsärmäisten lohkareiden synnystä löytyy oheisesta Youtube videosta. Näyttäisi vahvasti siltä, että maanjäristys on ollut asialla näiden synnyssä jääkauden jälkeen. Videossa kuullaan todisteita Suomen kallioperän aktiivisuudesta. Nämä todisteet luovat samalla myös vakavan epäilyksen, että onko ydinjätteiden oikea loppusijoituspaikka sittenkään syvällä maanpinnan alla.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Esi-isiemme maisemia ja asumuksia

Luonto oli läsnä esi-isiemme maailmassa vahvasti. Luontoa kunnioitettiin ja luontoyhteys oli vahva. Näiden syiden vuoksi olen kovin kiinnostunut esi-isiemme maailmankuvasta ja elämäntavoista. Nykypäivän ihminen on monessa tapauksessa erkaantunut liiaksi luonnosta, jonka vuoksi koetaan, että luontoa voidaan kohdella miten tahansa.


Esi-isiemme maailmankuvan ja elämäntapojen lisäksi minua kiinnostaa nähdä, millaisissa asumuksissa muinaiset suomalaiset mahdollisesti asustivat. Jos myös sinua kiinnostaa, miltä asumukset ovat näyttäneet, minkä kokoisia ne ovat mahdollisesti olleet, ja mistä materiaaleista asumukset on rakennettu, suosittelen käymään Oulun lähellä Yli-Iissä Kierikki-keskuksessa, ja tutustumaan aiheeseen. Paikka on ihan mielettömän hieno. Siellä on rekonstruktoituna oikeissa mittakaavoissa esi-isiemme asumuksia ja ne on luotu arkeologisilta kaivauksilta saadun tutkimustiedon perusteella. 





Muinaiskohteelle johtaa vankka lankkupolku, joten myös lastenvaunuilla ja pyörätuolilla pääsee kätevästi tutustumaan paikkaan. Tosin lankkupolku ei ulotu ihan rannalle, jossa on upottavaa hiekkaa. Lankkupolku johdattelee myös tutustumaan muinaisiin pyydyksiin ja ansoihin, jotka löytyvät polun varrelta konkreettisina luomuksina. 

  

Kierikissä on näyttely, joka esittelee kivikauden elämää Suomessa. Pääosin esineistö on Kierikistä arkeologisista kaivauksista löytynyttä. Yleisön on mahdollista osallistua arkeologisiin kaivauksiin, joita alueella tehdään yhä. Paikka on ollut muinoin vilkas asuin- ja kauppapaikka. 


Kierikin kivikauden kylä on paikka, jossa pääsee aidon tuntuisesti tutustumaan millaista on ollut elää muinaisuudessa. Suosittelen kiinnostuneita käymään siellä erityisesti joka kesäisen muinaismarkkinoiden aikaan. Lisätietoja löydät Kierikin nettisivuilta tai heidän facebook-sivuilta.