otsikkokuva

otsikkokuva

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Laitilan Hautvuori - mystinen voimapaikka ja Varsinais-Suomen näyttävimmät luolastot

Seuraavaksi esittelen teille yhden voimapaikoistani, jonne tieni kulkee aina vain uudestaan ja uudestaan. Se on paikka, josta on vaikea sanoa yhtä päänähtävää. Nähtävää on nimittäin niin monipuolisesti. Kohde on Laitilan Hautvuori. Hautvuori tarjoaa Varsinais-Suomen näyttävimpiä luolastoja. Suomessa luola määritellään siten, että kallio- tai maaperän onkaloon mahtuu 2-3 aikuista henkilöä. Myös kalliolipat, joihin mahtuu n. 10 henkilöä, määritellään luolaksi. Hautvuori on myös mielenkiintoinen arkeologinen kohde. 

Hautvuori on n. 15 metrin korkuinen kallio. Se muodostuu kahdesta kalliomäestä, jonka erottaa keskeltä sola. 


Hautvuorelle kannattaa ajaa 8-tieltä kääntyen Kusniin (Kusnintie) ja sieltä vasemmalle Pirttikyläntielle. Hautvuoren opastekyltti löytyy heti metsästysmajan jälkeen. Auton voi pysäköidä kyltin kohdalla tien toiseen laitaan pienelle kalliolevikkeelle. Karttalinkki ohessa. Opastekyltiltä on n. 100 metrin matka Hautvuorelle.




Hautvuori on yksi Laitilan kuudesta linnavuoresta ja se on yksi Suomen vanhimmista. Linnavuoren käyttö ajoittuu pronssikauteen, kun useimmiten linnavuorten käyttö on alkanut rautakautena. Laitilan linnavuorien lukumäärä on enemmän, kuin missään muussa Suomen pitäjässä. Hautvuorta on ympäröinyt aikoinaan meri. Tästä meren läheisyydestä on todisteena myös muutaman luolan n. 60 cm paksu simpukankuorista koostuva soramaa. Hautvuori on muinaismuistolain suojelema, joten sen vahingoittaminen on kielletty.







 



Kuten Suomen rotkot –kirjassa todetaan, rotkojen ja luolien mystistä ilmapiiriä on käytetty aikoinaan tietäjien, noitien, shamaanien ja kansanparantajien omiin menoihinsa. Näitä on käytetty portteina toiseen tietoisuuden tilaan ja niistä on haettu voimaa ja tietoa, sekä parannettu sairaita. Rotkojen ja luolien ilmapiiri vetoaa myös tavallisiin ihmisiin ja niistä on muodostunut pyhättöjä ja metsäkirkkoja. Niissä on juhlittu, uhrattu ruoka- ja juomalahjoja, sekä kunnioitettu luontoa. Rotkoja ja luolia on pidetty voimapaikkoina, joissa asusti voimakkaita henkiä. Pyhiä paikkoja samalla pelättiin ja kunnioitettiin.



Uusia tutkimustuloksia (v. 2010 Tukholman yliopiston geologi Nils-Axel Mörner) Hautvuoren luolien ja teräväsärmäisten lohkareiden synnystä löytyy oheisesta Youtube videosta. Näyttäisi vahvasti siltä, että maanjäristys on ollut asialla näiden synnyssä jääkauden jälkeen. Videossa kuullaan todisteita Suomen kallioperän aktiivisuudesta. Nämä todisteet luovat samalla myös vakavan epäilyksen, että onko ydinjätteiden oikea loppusijoituspaikka sittenkään syvällä maanpinnan alla.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Merenkurkun saariston mieletön maisema

Seuraavaksi esittelen hienon retkikohteen, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos sitä ei ole vielä tehnyt. Esittelykohde on Merenkurkun saariston Svedjehamn.

Merenkurkun saaristo kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluettelon luontokohteisiin. Kohde on ainutlaatuinen, sillä siellä tulee maankohoamisilmiö parhaiten esille koko maailmassa ja maankohoamisnopeus on vielä yksi maailman suurimmista.


Merenkurkun saariston tyypillisiä piirteitä ovat maankohoaminen, erilaiset moreenikentät (Ribbed-moreenit, De Geer moreenit ja Drumliinit) ja jäätikkökulutuksen merkit paikoittain näkyvissä olevassa peruskalliossa.


Björkön alue ja Raippaluoto Merenkurkun saaristossa ovat Suomen parhaita esimerkkejä De Geer -moreenialueista. De Geer –reunamoreenit ovat syntyneet jään reunan suuntaisesti viimeisen jääkauden aikana.


Björkön Svedjehamnissa on näköalatorni, josta pääsee ihailemaan De Geer-moreenia. Aluetta kiertää myös 3,5 km pituinen Bodvattnet -luontopolku, jossa pääsee tutuksi maankohoamisrannikon luonnon ja De Geer -moreeniharjanteiden kanssa. Kesällä Svedjehamnista pääsee myös risteilylle Valassaarille tutustumaan paremmin maailmanperintöalueeseen. 



Svedjehamn sijaitsee Mustasaaren kunnassa, 40 km päässä Vaasasta. Auton voi pysäköidä kätevästi Svedjehamnin kalasataman pysäköintialueelle. Näkötornille on kalasatamasta noin 600 metriä.