Oma erityinen kiinnostuksen kohteeni on Green Care ala. Kyseinen ala on tarkoitettu kehittämään maaseudun ja haja-asutusalueiden palveluja ja luomaan työpaikkoja. Green Care perustuu mm. erilaisiin luonto- ja eläinlähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erilaisissa ympäristöissä, kuten metsässä ja maaseudulla. Tavoitteena siinä on toiminta, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care toimintaa voi olla esimerkiksi matkailu-, hyvinvointi-, opetus-, kuntoutus- ja hoiva-alalla. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät mm. luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Tulevaisuusorganisaationa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra pitää
Green Care -ajattelua merkittävänä asiana. Sitra edistää osaltaan uusia
mahdollisuuksia kestävään hyvinvointiin tähtäävään liiketoimintaan. Green Care toiminta pohjautuu ekopsykologiaan. Ekopsykologia on poikkitieteellinen ala, joka sisältää ekofilosofiaa, ympäristöpsykologiaa, ympäristönsuojelua ja -kasvatusta, ekopsykiatriaa, ekologiaa, kansanperinnettä, sekä henkisyyttä.
Erityisen innostunut olen erilaisista luontoyhteysmenetelmistä. Luontoyhteysmenetelmien avulla voidaan rakentaa kokemuksellinen suora luontoyhteys, joka on osa vuosituhansia vanhaa elämäntapaa. Samalla tutustutaan omiin juuriimme ja niiden kautta meille avautuu mahdollisuuksien polku. Esi-isiemme elämänviisaus ja ymmärrys ovat kullanarvoisia, kun pyritään tasapainoiseen luontosuhteeseen. Luontoyhteyden kautta voidaan löytää myös luonnon ja ympäristön arvo, sillä kokonaisvaltaiseen luontosuhteeseen kuuluu olennaisena osana luontoa kunnioittava elämäntapa. Luonnossa voidaan myös elpyä kokonaisvaltaisesti, kun tulee mahdollisuus pysähtymiselle ja tasapainon löytämiselle. Luontoyhteysmenetelmät ovat rajoja rikkovia ja avartavat näköaloja.
Luontoyhteysharjoituksissa harjoitellaan tietoisuustaitoja, syvennetään itsetuntemusta, kehitetään tunneälyä, lisätään omaa hyvinvointia ja voimavaroja, sekä tutustutaan omiin juuriimme. Luontoyhteysharjoitukset ovat tietoista harjoittelua, vaikkakin osa vaikutuksista vaikuttaa tiedostamatta meihin herkistyessämme aistimuksille. Vaikka luontoyhteysharjoitukset ovat tavoitteellisia, niissä vältetään suoritus- ja kilpailukeskeisyyttä. Harjoituksiin varataan tietoisesti myös aikaa hiljentymiselle ja pysähtymiselle. Luontoyhteysharjoituksissa kannattaa edetä askel kerrallaan, omaan tahtiin. Omat aiemmat elämänkokemukset, tiedot ja arvomaailma vaikuttavat yksilöllisesti siihen, miten jokainen kokee luontoyhteysharjoitukset.
Tulen kertomaan blogissani erilaisista luontoyhteysmenetelmistä tuonnempana. Tosin yksi luontoyhteysharjoitus on jo ollutkin blogikirjoituksessani mukana. Olen saanut kunnian syvähaastatella ja keskustella pitkällisesti luontoyhteysmenetelmistä muutamien alan asiantuntijoiden kanssa. Käytännönoppia luontoyhteysmenetelmistä olen itse hankkinut alan yhdeltä pioneeriltä, psykologi ja kasvatustieteen lisensiaatti, Riitta Wahlströmiltä. Riitalta sain myös hänen kirjoittaman mainion kirjan Eheyttävä luonto , joka löytyy nyt minulta kirjahyllystäni.
Erityisen innostunut olen erilaisista luontoyhteysmenetelmistä. Luontoyhteysmenetelmien avulla voidaan rakentaa kokemuksellinen suora luontoyhteys, joka on osa vuosituhansia vanhaa elämäntapaa. Samalla tutustutaan omiin juuriimme ja niiden kautta meille avautuu mahdollisuuksien polku. Esi-isiemme elämänviisaus ja ymmärrys ovat kullanarvoisia, kun pyritään tasapainoiseen luontosuhteeseen. Luontoyhteyden kautta voidaan löytää myös luonnon ja ympäristön arvo, sillä kokonaisvaltaiseen luontosuhteeseen kuuluu olennaisena osana luontoa kunnioittava elämäntapa. Luonnossa voidaan myös elpyä kokonaisvaltaisesti, kun tulee mahdollisuus pysähtymiselle ja tasapainon löytämiselle. Luontoyhteysmenetelmät ovat rajoja rikkovia ja avartavat näköaloja.
Luontoyhteysharjoituksissa harjoitellaan tietoisuustaitoja, syvennetään itsetuntemusta, kehitetään tunneälyä, lisätään omaa hyvinvointia ja voimavaroja, sekä tutustutaan omiin juuriimme. Luontoyhteysharjoitukset ovat tietoista harjoittelua, vaikkakin osa vaikutuksista vaikuttaa tiedostamatta meihin herkistyessämme aistimuksille. Vaikka luontoyhteysharjoitukset ovat tavoitteellisia, niissä vältetään suoritus- ja kilpailukeskeisyyttä. Harjoituksiin varataan tietoisesti myös aikaa hiljentymiselle ja pysähtymiselle. Luontoyhteysharjoituksissa kannattaa edetä askel kerrallaan, omaan tahtiin. Omat aiemmat elämänkokemukset, tiedot ja arvomaailma vaikuttavat yksilöllisesti siihen, miten jokainen kokee luontoyhteysharjoitukset.
Tulen kertomaan blogissani erilaisista luontoyhteysmenetelmistä tuonnempana. Tosin yksi luontoyhteysharjoitus on jo ollutkin blogikirjoituksessani mukana. Olen saanut kunnian syvähaastatella ja keskustella pitkällisesti luontoyhteysmenetelmistä muutamien alan asiantuntijoiden kanssa. Käytännönoppia luontoyhteysmenetelmistä olen itse hankkinut alan yhdeltä pioneeriltä, psykologi ja kasvatustieteen lisensiaatti, Riitta Wahlströmiltä. Riitalta sain myös hänen kirjoittaman mainion kirjan Eheyttävä luonto , joka löytyy nyt minulta kirjahyllystäni.
Olen tutustunut huolella myös seuraaviin julkaisuihin, joihin osaksi perustuu näkemykseni luontoyhteysharjoituksista. Suosittelen niitä kaikille, joita aihe kiinnostaa.
-Arvonen, S. 2014. Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus.
-Heiskanen, I. & Kailo, K. (toim.) 2006. Ekopsykologia ja perinnetieto – Polkuja eheyteen. Helsinki: Green Spot
-Salonen, K. 2005. Mieli ja maisemat: Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita.
-Salonen, K. 2010. Mielen luonto: Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Green spot.
Green Caresta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
- Green Care Finland. http://www.gcfinland.fi
- Sitra. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. http://www.sitra.fi/hyvinvointi/luonto-ja-terveys
-Heikkilä, K. & Kirveennummi, A. 2013. Tulevaisuuskuvia luontokokemusten hyödyntämisestä. Sitra 20.8.2013. http://www.sitra.fi/artikkelit/luonto-ja-terveys/tulevaisuuskuvia-luontokokemusten-hyodyntamisesta
-International Community for Ecopsychology. http://www.ecopsychology.org/about-ecopsychology/
-Yli-Viikari, A., Lilja, T., Heikkilä, K., Kirveennummi, A., Kivinen, T., Partanen, U., Rantamäki-Lahtinen L. & Soini, K. 2009. Green Care – terveyttä ja hyvinvointia maatilalta. Maa- ja elintarviketalous 141. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Jokioinen: MTT. http://www.mtt.fi/met/pdf/met141.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti